Suo siellä, vetelä täällä

Uusimman Ylkkärin Nokkapokka-palsta oli riemastutavaa luettavaa. Tyylinäytteet antavat Suomen lukiolaisten liiton (joka ainakin aikanaan tunnettiin lähinnä ruiskukantuoksusta) puheenjohtaja Teppo Säkkinen ja KansYn (HYYn kokkarit) nouseva tähti Antti Häkkänen. Ensin Säkkinen:

Ylioppilastutkinto on pätevä pohja jatko-opiskeluun. Se on yleissivistävä, mutta samalla sen voi rakentaa hyvin monenlaiseksi. Voi painottaa yhtä lailla humanistisia aineita tai luonnontieteitä. Opiskelija pystyy jo lukiossa valitsemaan oman pakettinsa niin, että se tukee omia jatkosuunnitelmia.

Ja sitten Häkkänen:

Lukiolla tulee olla yleissivistävä tarkoitus. Kattavan yleissivistyksen hankkiminen on vaikeaa, jos jo 16-vuotiaan pitää tähdätä oikeaan reaaliaineeseen, jossa menestyminen takaisi yliopistotutkinnon ja 15-vuotiaana valitun työuran.

Höhö, sanon vaan. Lukiolaiset vaativat järjestelmää, joka tosissaan pakottaisi tekemään aika tiukkoja elämänvalintoja jo heti lukion alussa (tai ainakin rankaisisivat niitä, jotka tutustuvat itseensä vasta vähän myöhemmin). Tähän kokoomuslainen vastaa sivistyksen ja haahuilun puolesta. Maailmankirjat ovat sekaisin.

Eipä sillä, olenkin ihmetellyt, minne nk. sivistysporvarit ovat tyystin kadonneet. Viimeaikainen koulutuspoliittinen keskustelu on ollut sellaista, että oikealta on tullut yliopistoille lähinnä järjettömiä kontrolli-, tehokkuus- ja supistusvaatimuksia, ja vasemmalta näiden provosoimia vastaylilyöntejä. Luulisi, että kaupunkilaisessa liberaaliporvaristossa olisi tosiaan edes muutamia rohkeita ääniä, jotka ymmärtäisivät myös yliopistojen tietyn vapauden päälle. Siis niitä on olemassa, on oltava. Ovat vaan olleet aika hiljaa viime aikoina.

Suo siellä, vetelä täällä. Sinänsä pääsykokeissa voi vain hävitä. Ne tarkoittavat joka tapauksesatuhansille ihmisille turhaa töitä, murskaantuneita unelmia, hajonneita itsetuntoja. Tehdään ne sitten kokeilla tahi yo-kirjoituksilla, sama lopputulos. Mutta ei oikein ilmankaan voi elää, jos haluaa millään tavalla laadukasta tai kirjekurssista poikkeavaa koulutusta.

Tässä olisi nyt huutava analyysitarve.

Mainokset

5 vastausta artikkeliin “Suo siellä, vetelä täällä”

  1. Elämässä pärjää varmaan hyvin, jos tietää jo varhaisessa vaiheessa, mitä tekee. Jos osaa tehdä jatko-opiskelujensa kannalta merkittävät valinnat jo yläasteen valinnaiskursseilta lähtien, sijoittuu nopeasti opiskeluun ja sitä kautta työelämään (vrt. Säkkisen kommentti). Koulutussysteemihän pitää teinejä (ml. lukiolaiset) ihan käsittämättömän viisaina! Lyön vetoa, että jos Suomeen perustettaisiin julkkis-painotteinen lukio, sen paikat täyttyisivät heti.

    Musta piti lapsena tulla opettaja, kirjailija tai bussikuski. Tällä hetkellä olen kasvamassa yleishumanistiksi. Hyvin todennäköisesti päädyn siis jossain vaiheessa työuraani tekemään jotain noista kolmesta tehtävästä…

  2. On tuntumani mukaan noita sivistysporvareita ollut äänessä, joskin varsin hiljaisessa sellaisessa. (Valitettavasti en nyt tässä osaa eritellä tätä väitettä.) Ehkä osa ongelmaa on tuo pahamaineinen 70-luku, jolloin ”kulttuurikeskustelussa” sivistysporvarina esiintyneet lynkattiin sen enempää kyselemättä, eikä myöhemmillä sukupolvilla kenties ollut esikuvia. En tiedä. Toisaalta avoin elitismi (liittyen klassiseen sivistykseen ja ajatukseen, että jotkin hengentuotteet ovat todella eivätkä vain makuargumentteina parempia kuin toiset) on aika vähissä. Ihan kivaa tuuletusta olisivat esimerkiksi puheenvuorot oppikoulujen palauttamisen tai yliopistojen sisäänoton puolittamisen puolesta! Tai sen, ettei oppilaita tarvitse miellyttää lukiossa. Tai sen, että äidinkielen tunneilla ei opetettaisi medialukutaitoa, vaan luettaisiin väkipakolla Runebergia ja Topeliusta. Jne., jne.

    (Sivistysporvari) Max Weberillä oli myös mainio käsite ”luokkatietoinen porvari”, joka on toinen sosiaalinen kategoria, jonka perään kaipaan. Missä ovat historiallisen asemansa, makukonstellaationsa ym. reflektiiviset positionsa tuntevat oikeistolaiset?! 😛

  3. Hanna: Ihan hyvin, mä olin alunperin kirjoittanut vielä kappaleen siitä, miten nuoret haluavat ihan todella tyhmiä asioita, mutten sitten tullutkaan kirjoittaneeksi sitä. Näinhän se menee. Tavallaan harmi, että lapsille ei opeta, mitä pitää tehdä jos haluaa tulla yleiseksi kulttuuripersoonaksi. Toisaalta, kait mul on ihan hyvä alku siihen joka tapauksesa.

    Tuomas: No aika hiljaa ovat kyllä olleet. Se sellainen raikas elitismi olisi tosiaan todella tervetullutta – ja myös toisi keskusteluun aidosti muutamia kiinnostavia näkökulmia. Nythän sisäänottojen laskeminen tulee ihan kohta eteen, mutta sitäkään ei kukaan oikein sano ääneen.

    Sinänsä oikeistolaisuuden täysi de-ideoilogisointi ja luokkien olemassaolon kieltäminen on nerokkainta, mitä oikeisto on tehnyt pitkiin aikoinhin.

  4. Moi Veikko,

    Otan vastaan kritiikin putkiajattelusta ja liian varhain tehdyistä sitovista valinnoista. Sitä mie en kuitenkaan aja takaa.

    Lukiossa on 75 kurssia, joista 48-52 on kaikille pakollisia aineita. Parin ekan vuoden opiskelussa ne kattaa jaksot, joiden lisäksi mukaan tulee aineita omien valintojen mukaan. Lukioikäisillä alkaa kuitenkin olla jo aika hyvä tuntuma siitä, tykkääkö enemmän matemaattisesti painottuneista, teoreettisista aineista (luonnontieteet), vai ehkä pohdiskelusta ja asioihin syventymisestä (humanistiset) tai kenties kielistä.

    Lukiossa on mahdollista muuttaa kurssiaan myöhäisessäkin vaiheessa. Tiedän tytön, joka abivuonna päättikin opiskella pitkää matematiikkaa, ja venytti opintonsa neljännelle vuodelle. Itse kävin lukiota 3,5 vuotta, koska halusin lukea paljon historiaa ja yhteiskuntaoppia, mutta ottaa mukaan myös ilmaisutaitoa, kuvataidetta ja äidinkieltä. Joustonvaraa siis löytyy, eikä peruuttamattomia valintoja tarvitse tehdä.

    Koska pakollisten kurssien määrä opinnoista on iso, on kaikilla ylioppilailla tietty yhteinen tietopohja. Sitä kukin lukiolainen täydentää omilla valinnoillaan ja painotuksillaan. Johonkin reaaliaineeseen keskittyminen ei ole yleissivistyksestä pois, koska lukio-opintoihin kuuluu kattava paketti kaikkia aineita taito- ja taideaineista lukuaineisiin.

    Nyt meille on kehittynyt kaksi päällekkäistä, teoriatietoa mittaavaa koejärjestelmää, joiden pitäisi mitata jatko-opintokelpoistuutta. Ylioppilaskirjoitukset ovat pääsykokeita oikeudenmukaisempi, koska niissä kaikki ovat samalla viivalla. Valitettavasti pääsykokeissa painaa enemmän kukkaro – se, onko varaa maksaa valmennuskurssista.

  5. Teppo,

    joo, kahdet päällekkäiset kokeet on aika dorka järjestelmä – samoin se, että esimerkiksi historiaa joutuu ensin lukemaan yo-kirjoituksiin ja sen jälkeen parhaimmillaan samoja juttuja uuten kokeeseen, jossa edellisestä ei ole mitään muodollista hyötyä.

    Kuitenkin, lienee selvää, ettei yliopistoihin pääsy saa riippua pelkästään yo-kirjotuksista. Tarvitaan siis jotakin hybridiä: nykyjärjestelmässä hyvinkirjoittava selviää vähemmällä lukemisella. Näin itse ainakin tein. Millainen ajatus teillä oli?

    Yo-kirjoitusten toinen merkittävä ongelma ainakin Helsingin yliopiston kanssa on kovempi seula. Jos käytetään historiaa esimerkkinä, sinnä päässee joitakin kymmeniä ihmisiä vuodessa sisään, vaikka 40 (saatan kirjoittaa tästä oman merkintänsä ja kaivaa luvut siihen). Historian laudatureja annettiin viime syksynä 202. Tähän päälle sanotaan muutaman edeltävän vuoden laudaturit. Ainakin siirtymäaikaan historian laudatur ei siis olisi riittävän tiukka seula.

    Radikaali ajatus, joka tuli opettajana toimineelta ystävältäni: entäs jos yo-kirjoitukset lopetettaisiin kokonaan? Yo-kirjoitukset takaavat, että jokainen, jokainen lukiosta valmistuva osaa vähintään A:n tasoisesti (ja kompensaatiopisteet…) neljää ainetta. Eiköhän tämä hoituisi ihan riittävällä tarkkuudella pelkillä kurssiarvosanoillakin. Samalla lukio-opetus voisi parhaimmillaan parantua merkittävästi, kun esimerkiksi kielissä ei olisi pakko painottaa nimenomaan yo-kielitaitoa.

    Pääsykokeisiin liittyvät valmennuskurssit ovat aivan oikea ongelma, johon pitäisi varsinkinh tällaisessa tilanteessa puuttua kunnolla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s