Mikä maksaa – paljonko maksaa?

Korkeakoulujen maksullisuutta vastustava facebook-ryhmä kerätä lotkautti hiukan päälle vuorokaudessa 23 000 jäsentä. Aika paljon. Koska ryhmän otsikossa on syyttävä sormi joka osoittaa kohti Kokoomusta, on ko. puolueen ja sen kannattajien keskuudessa syntynyt valtaisa halu saivarrella, ettei Kokoomus oikeasti kannata maksullista koulusta suomalaisille opiskelijoille. Katsotaanpa.

”Korkeakoulusäädöstöä olisi kuitenkin kehitettävä siten, että korkeakouluilla olisi mahdollisuus osallistua joustavasti liiketoimintaan sekä kohdentaa varojaan tuotteistamiseen. Työryhmän mielestä korkeakoulujen lukukausimaksut lisäisivät koulutusviennin mahdollisuuksia. Kysymys korkeakoulujen maksullisuudesta esitetään otettavaksi osaksi seuraavan hallitusohjelman valmistelua. ”

”Suomalaisen koulutusviennin edistämiseksi on pidettävä yllä toimivia kotimarkkinoita.”

”Suomessa koulutusala on kansallisesti rahoitettua julkista palvelua eikä sitä vielä kunnolla
tunnisteta julkisessa rahoituksessa liiketoiminnaksi edes ulkomaille suuntautuessa”

”Korkeakoulujen maksullisen toiminnan laajentaminen (ml. lukukausimaksut) lisäisi koulutusviennin mahdollisuuksia ja korkeakoulujen toiminnan resursseja. Yhteiskunnallisesti merkittävään kysymykseen maksullisuuden laajentamisesta on otettava kantaa seuraavaa hallitusta muodostettaessa.”

”Samojen maiden [Australia, Uusi-Seelanti] kokemukset ovat osoittaneet, että korkeakoulujen maksullisen toiminnan mahdollisuus (ml. lukukausimaksut) on ollut merkittävin yksittäinen tekijä korkeakoulujen aktivoimisessa kansainväliseen vientitoimintaan ja myös vientitoiminnan avulla uusien taloudellisten resurssien hankkimiseen.”

”Korkeakoulujen maksullisen toiminnan laajentaminen otetaan osaksi seuraavan hallitusohjelman valmistelua.”

(lainaukset OPM:n raportista ja siitä kirjoitetusta tiedotteesta).

Joka voi noiden lainausten jälkeen tulla eteeni vakavalla naamalla sanomaan, että ”Opetusministeriö ei ole esittänyt lukukausimaksuja”, saa kyllä jonkun Mikael Lilius-erikoismitalin kultaisten lehvien ja Mannerheimin sääriluiden kera.

Raportissa kohdissa, joissa lukukausimaksuista puhutaan, ei rajata niitä koskemaan ainoastaan EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. Tällä hetkellä yliopistojen on mahdollista myydä tilauskoulutusta ja periä ainakin tutkinoonjohtavista maisteriohjelmista maksuja EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Mitä mahtaa tarkoittaa ”maksullisen toiminnan laajentaminen (ml. lukukausimaksut)” tässä kohtaa, ellei lukukausimaksuja? Mihin muuhun suuntaan sitä voisi laajentaa?

Lisäksi mikäli tässä raportissa oltaisiin haluttu olla ottamatta millään tavalla kantaa kotimaisten opiskelijoiden koulutuksen maksullisuuteen, se olisi onnistunut helposti. Olisi tarvinnut ainoastaan puhua ulkomaisille opiskelijiolle suunnatuista lukukausimaksuista yleisesti lukukausimaksujen sijaan. Raporttissa ei suinkaan oteta kantaa ainoastaan koulutuksen ulkomaille suuntautuvaan myyntiin, vaan painotetaan myös ”vahvojen sisämarkkinoiden olevan kysynnän perusta”.

Asiat eivät tapahdu sattumalta. Tällä hetkellä valtiohallinnon  työryhmät pohtivat ja kohta ehdottavat toisen tutkinnon maksullisuutta (Tanskanen, joka ei halua olla ”ulkopuolinen” yliopistolla)  ja ylipäätään kandin jälkeisten opintojen maksullisuutta. Koko  ajan pedataan tietä entistä maksullisempaan koulutusjärjestelmään. Tässä rapotissa vaaditaan yliopistoille yleisesti laajempaa oikeutta maksulliseen toimintaan. Koulut saisivat siis itse päättää maksullisuudestaan. Käytännössä puhe lienee Aalto-korkeakoulusta.

(Hauskana [tai siis erittäin surullisena] välihuomautuksena, olenko minä ainoa, jonka mielestä nämä sivut tuovat aivan mieleen nämä sivut?)

Summa summarum: kokoomuslaisen valtiosihteerin laatima, kokoomuslaisen miinisterin tilaama raportti esittää, että korkeakouluille pitäisi antaa suurempi valta maksullisuuden, ml. lukukausimaksujen käyttämiseen. Raportin fokus on koulutusviennissä, mutta myös sisämarkkinat huomioidaan. Missään kohtaa (tätä raporttia) ei rajata kotimaisia opiskelijoita maksujen ulkopuolelle, puhutaan ainoastaan ”julkisrahoitteisesta yliopistosta” Suomen korkeakoulujärjestelmän hyvänä puolena.

Loppu on poliittista peliä. Samalla tavoin kuin Suomi voi vallan mainiosti olla EU:n jäsen allekirjoittamatta Maastrichtin sopimusta voi Suomi ottaa käyttöön lukukausimaksut ulkomaisille opiskelijiolle niiden valumatta myös suomalaisten opiskelijoiden iloksi ennen pitkää. Kokoomuspoliitikot sanoutuvat nyt julkisesti irti näistä omista ehdotuksistaan, mikä on toki ihan somaa. Minkään arvoisena sitä ei kuitenkaan tule pitää, sillä jostakin nämä ehdotukset syntyvät.

Mainokset

14 vastausta artikkeliin “Mikä maksaa – paljonko maksaa?”

  1. Niin, ennen kuin tyrin jotain, sanomani piti, että omituisintahan tässä on se, että moni(?) ainakin nuori kokoomuslainen tuntuisi ihan oikeasti kannattavan maksutonta koulutusta. Toisaalta, kuten sanoit, ei noiden tiedonantojen lukeminen siten, että niissä viitataan mahdollisiin ja rajoitettuihin lukukausimaksuihin, ole minusta mitenkään perustelematonta.

    Hämätäänkö tässä tietoisesti, onko puolueen sisällä isojakin erimielisyyksiä aiheesta vai mistä on kyse? Ainakin asia on saanut paljon huomiota kiitos tuon ”viharyhmän”…

    (Eikö muuten juuri Virkunen tässä taannoin leimannut vasemmistopuolueet ”katkerien” ihmisten puolueiksi? Tätähän sitten seurasi kaavaan kuuluva anteeksipyyntö (vrt. Stubb), jossa totesi, ettei tietenkään tarkoittanut sanomaansa. Ei sentään kuitannut sitä pelkkänä vitsinä, kuten S. Linden riisumisjuttujaan.)

  2. Jo pelkkä domani ideoikasvua.fi on kuin jostain Ylkkärin parodiajutusta. Puhumattakaan ulkoasusta, joka on köyhän miehen kokoomusta.

  3. Kyllä on ihmeellistä että pitäisi jotenkin erityisen varovasti asetella sanansa ettei vaan kukaan tulkitse väärin jos koko dokumentin nimi on ”Suomen Koulutusvientistrategia”, joka automaattisesti asettaa kontekstin kyseisille lainauksille. ”Maksullisen toiminnan laajentaminen” voi hyvin tarkoittaa skaalan, ei toiminta-alueiden laajentamista. Katsotaan sitten kun jotain esitetään että mikä on kenenkäkin kanta, nyt tästä ei oikein saa yksiselitteistä tulkintaa.

    http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/koulutusvienti/liitteet/koulutusvientistrategia.pdf

  4. ”Koulutuskauppa on kuitenkin kasvava markkina-alue, ja siksi koulutusviennissä nähdään paljon mahdollisuuksia.
    Tavoitteena on, että Suomi on yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmän laatuun perustuvista talouksista, ja että koulutuksen osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä. Suomalaisen koulutusviennin edistämiseksi on pidettävä yllä toimivia kotimarkkinoita. Koulutusvientiä on vahvistettava osana muiden alojen vientiä. On kiinnitettävä huomiota eri osaamisia yhdistävien kokonaisratkaisujen tarjoamiseen asiakkaille. Kansainvälistyminen on tehtävä tavoitteellisesti,
    kohdentaen vienti jatkossa markkinatutkimusten pohjalta valittaville alueille. Tuotteistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja valtionhallinnon on jatkossa voimakkaasti tuettava tätä osa-aluetta. Vientituotteiden laatu on pidettävä korkeana ja laatu on myös kyettävä osoittamaan. Yhteistoiminnan tehostamiseksi alalle on rakennettava yritysklusteri, jonka tulee etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Korkeakouluilla on koulutusviennissä keskeinen rooli, sillä ne omaavat suuren vientipotentiaalin ja tarvittavaa asiantuntijuutta.Yksityisen ja julkisen sektorin tehokas yhteistyö on tarpeen kaikilla alueilla.”

    Kun ei ota lainauksia ulos kontekstista niin erikseen uhkaavalta kuulostava ”toimivat kotimarkkinat”, ei ole ollenkaan selkeä että se viittaa kotimaisten opiskelijoiden koulutuksen maksullisuuteen. Totaalisen toivehakuista lainailua sinun käytöksesi, jota myös ”Quote-mining”:ksi kutsutaan.

  5. Hannu:

    Mutta siis eikös toteutetun yliopistolain uudistuksen tarkoituksena ollut nimenomaan lisätä yliopistojen autonomiaa? Raportissa kun puhutaan nimenomaan lainsäädännöllisten esteiden purkamisesta koulutuksen maksullisuuden tieltä:

    “Korkeakoulujen maksullisen toiminnan laajentaminen (ml. lukukausimaksut) lisäisi koulutusviennin mahdollisuuksia ja korkeakoulujen toiminnan resursseja.”

    Näin siis tulkinta, joka mukaan kyseessä olisi ”skaalan laajentaminen” ei oikeastaan saa tukea. Tai siis kyllä, siitäkin puhutaan, raportissa kuitenkin sanotaan, että kaikkien englanninkielisten maisteriohjelmien pitäisi ainakin olla maksullisia, mutta sitä varten ei oikeastaan tarvita lakimuutosta eikä hallitusohjelmaa.

    Paitsi jos ne ovat maksullisia myös EU-kansalaisille.

    Lisäksi koska raportissa puhutaan erikseen kotimarkkinoiden kysynnästä ja vaativasta ostajuudesta eikä erikseen määritellä, keiltä maksuja pitäisi kerätä – ja erikseen otetaan keskusteluun mukaan lukukausimaksut ihnan terminä SEKÄ viitataan kysymyksen yhteiskunnalliseen kontroverssiyteen, vodan sanoa tekstistä läpi tulevan kautta linjan maksullisen koutuksen ideologian. Voidaan sanoa myös tekstissä ehdotettavan lukukausimaksuja. Niinhän siinä sanotaan.

  6. Hannu: Kysynpä oikeastan vielä, mihin mielestäsi viittaa (mm.) sivulla 34 oleva lainaus, jota nyt on pyöritelty? Mihin suuntaan (lainsäädännöllisesti) viitataan puhttaessa korkeakoulujen maksullisen toiminnan (ml. lukukausimaksut) laajentaminen?

    Totta kai on selvää, että raportissa ei lue ”Suomalaisille opiskelijoille tulee lukukausimaksut ensi vaalikauden aikana”. Mutta tämä on ehdotus, joka sisältyy raoprtissa esitettyihin keinoihin. Sitä ei laisinkaan rajata pois keinovalikoimasta – vaikka niin olisi voinut hyvinkin tehdä. Se mitä ei sanota on myös hyvin paljastavaa.

    Se, miten sen kukin sitten tulkitsee, on oma asiansa. Mikäli Opetusministeriö olisi halunnut sanoa, että halutaan laajentaa EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden opiskelun maksullisuutta, miksei raportissa lue niin?

  7. Tai itse asiassa esitänpä vastatehtävän: jos tämä on tarkoitushakuista ja vääristelevää luentaa, niin esitäpä minulle vatavasti vääristelty mutta mielipiteeltään päinvastainen versio.

  8. Vähän on nyt kyllä ajatustenlukutehtävä sinulta. Politiikan kieli on aika ajoin epäselvää, epätarkkaa ja yleistävää. Se että ehdotuksesta ei ole tehty spesifiä ei itsessään automaattisesti viittaa se tehtiin tarkoituksenmukaisesti.

    Mitä jos tosiaankin vaan kaikki rauhoittuu ja odottaa että jotain esitetään ennen kuin spekuloidaan yksittäisistä sanoista. Sitten olen teidän puolella jos sellaista esitetään, ja hankin kymmeniä kannattajia vastaavalle tulevaisuuden ryhmälle kunhan syytöksillä on jotain faktapohjaa. Mutta toistaiseksi metelin nostaminen muutamasta epäselvästä lauseesta on tarkoitushakuista ja jopa hieman propagandavivahteista.

    En vain kyllä mitenkään näe kokoomusta ehdottamassa maksullista yliopistokoulutusta kun he itse sanovat sanovat ”Kokoomus haluaa turvata maksuttoman koulutuksen opiskelijoille”. http://www.kokoomus.fi/?x1468061=1906088
    Siinä vaiheessa kun ei sana esittäjän omasta suusta riitä niin ollaan kyllä aikamoisessa pelon politiikassa jossa lähtöoletus on että ryhmä X on aina epärehellinen ja salaa juonii päinvastaista kuin sanoo.

  9. Olennaista kai on, että huoli on esitetty ja siihen on nyt vastattu. Tämän kuohunnan jälkeen on tosiaan hyvin vaikea nähdä Kokoomusta esittämässä maksullista yliopistokoulutusta, mutta vasta jälkeen.

    Olet oikeassa siinä, ettei epämääräisyys automaattisesti tarkoita mitään. Se ei tarkoita automaattisesti myöskään sitä, että kyse olisi ollut vahingosta tai ajattelemattomuudesta. Olisi kuitenkin melko naivia ajatella, ettei tuon kaltaisiin asioihin kannattaisi kiinnittää mitään huomiota.

    Myös puheet tuosta metelin nostamisesta tuntuvat väliin vähän paranoideilta. Lehti varmaan otsikoi pian: ”Punafasistien salajuoni nytkähti onnistuneesti eteenpäin Facebookissa”. Toiset tuntuvat jpo tosissaan ajattelevan, että kyseiseen gruuppiin on jotenkin masinoitu 28 000 ihmistä ja että kyse ei ole ihmisten aidosta huolesta.

    Mene ja tiedä sitten, mut kyllä mä ainakin ehdin huolestua.

  10. niin, kokoomus varmasti ei tule enää esittämään kokonaan maksullista koulutusta suomalaisille opiskelijoille. Sen sijaan olen lähes varma (ja tämän tunnustan teelehtienluvuksi), että kokoomus tulee esittämään etupainotteista opintotukea, lainan roolin korostamista, toisen tutkinnon maksullisuutta ja ehkä jopa maisterintutkinnon maksullisuutta. Mutta ensimmäinen kandintutkinto kyllä varmasti pysyy ilmaisena.

    Lisäksi sanoisin, että politiikan kieli tarkoitushkauisen epämääräistä: jokainen epämääräisyys on hyödyntämistä varten rakennettu, eikä suinkaan sattumanvarainen. Siitähän tässä lienee kysekin. Tai sitten meitä vain testattiin.

  11. Kiitos Veikko OPM:n raportin analyysistasi. Koulutusvientiraportin kieli on tyyliltään vaikeaselkoista, täynnä uudiskäsitteitä joita ei selvennetä, hallinnon ja markkinatalouden kieltä josta tavallisen kansalaisen on vaikeaa saada otetta.
    Kommentoin seuraavaksi pitkänlaisesti: lukukausimaksu-uhan lisäksi en ole mitenkään ilahtunut siitä, että OPM:n strategia esittää yleisesti koulutuksen markkinaehtoistamista, ja minusta sitä olisi tärkeää analysoida.

    Nähdäkseni raportissa painotettu korkeakoulujen ostajuuden kehittäminen tarkoittaa, että korkeakoulujen halutaan ostavan koulutuspalveluita yksityiseltä sektorilta. Koska korkeakoulututkintoja ei voi toistaiseksi myydä (lukuunottamatta sitä lukukausimaksukokeilua ETA:n ulkopuolisille), koulutusvientistrategiassa painotetaan siksi muidenlaisten koulutustuotteiden kehittämistä ja vientiä. Ja voivathan myös yliopistotkin myydä sellaista koulutusta, joka ei johda tutkintoon (esim. avoin yliopisto). Käsittääkseni OPM:n koulutusvientistrategiassa haaveillaan siitä että kun korkeakouluista tulee strategian mukaan osaavia ja vaativia ostajia, koulutustuotteita myyvien yritysten taso paranee ja niitä tulee määrällisesti enemmän, ja näin luodaan pohjaa sille, että tulevaisuudessa vienti ulkomaille mahdollistuu. Samalla suomalaiseen yhteiskuntaan luodaan rakenteita koulutuspalveluiden myymiseen, mikä mahdollistaa Suomen koulutuspalveluiden kotimarkkinoiden liittymisen tulevaisuudessa maailmanmarkkinoihin.

    Ja korkeakoulut näköjään ostavat jo nyt koulutustuotteita: esim. Filosofian Akatemia -yritys myy innovaatiopalveluita Helsingin yliopistolle. http://www.filosofianakatemia.fi/

    Eräs ikävä puoli tässä kuviossa, julkisen rahan syytämisessä yksityiselle puolelle ja yritysten tarpeisiin, on, että usein siitä tulee pohjaton säkki ja lisäksi katoaa mahdollisuus tarkistaa mihin, julkinen rahoitus menee viime kädessä. Esimerkiksi terveyskeskusten vuokralääkärien käyttö on ollut oikea rahasampo vuokralääkäreitä välittäville firmoille – ja kulut ovat nousseet. Julkinen raha on siis päätynyt yksityisten yritysten voitoksi. (Tässä aiheesta yksi taustoittava lehtijuttu http://www.ess.fi/?article=228422) Mieleeni tulee myös Helsingin kaupungin sosiaalitoimen Diakonissalaitokselle ulkoistamat projektit, kuten toimeksiantona annettu romanikerjäläisprojekti (vuonna 2008), joka ei niinkään näyttänyt parantavan romanikerjäläisten tilannetta vaan pikemminkin työllistävän Diakonissalaitoksen sosiaalityöntekijöitä. Tässä tapauksessa julkinen raha katosi kolmannelle sektorille ilman mahdollisuuksia tarkistaa että oliko projektista mitään hyödyllisiä lopputuloksia.

    Mutta takaisin itse aiheeseen: koulutuksen suunnittelu markkinaehtoistamisen kautta tarkoittaa että koulutuksen suunnittelu lähtee siitä, miten koulutuksen saisi myytyä. Strategia linjaa tämän aika suoraan: ”[O]n kyettävä tuotteistamaan suomalainen koulutus siten, että suomalaiset vientitoimijat menestyvät kilpailussa.”

    Lisäksi halutaan ottaa kaupallinen hyöty irti korkeakoulujen asiantuntijoista:
    ”Lisäksi asiantuntijaresurssit ovat vähäiset
    ja asiantuntijat vaikeasti irrotettavissa varsinaisista
    tehtävistään esimerkiksi korkeakouluissa, joissa merkittävä
    osa suomalaisesta koulutuksen asiantuntemuksesta
    on. Yhtenä vientitoiminnan kehittymisen
    ehtona on sellaisten toimintamallien luominen, jossa
    tätä asiantuntemusta saadaan kaikkia toimijoita hyödyttävällä
    tavalla hyödynnettyä myös kaupallisesti.”

    (Mielenkiintoista minkälaisen työehtosopimus yliopistoilla saadaa neuvoteltua aiempien virkasuhteiden sijaan. Mitähän siinä sanotaan tutkijoiden työn myynnistä – tai tutkijoiden myynnistä?)

    Ja vaikka koulutuksen funktio nykyäänkin on tuottaa työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin, niin kunpa se ei vain olisi ainoa näkökulma näissä OPM:n raporteissa. Kysehän on kuitenkin myös ihmisistä, heidän unelmistaan ja siitä minkälaiseksi he haluavat maailman rakentaa. Ja tiedeinstituutioista, joissa työskentelee ihmisiä, jotka haluavat etupäässä tehdä tiedettä, ja jotkut osallistua kansalaisyhteiskuntaankin – se on vähän eri asia kuin koulutuksen tarkoituksen mieltäminen toiminnaksi. joka vastaa yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

    Raportin paljastavimpia kohtia mielestäni on, että ongelma eli ”haaste” johon halutaan puuttua on tämä:
    ”Useilta oppilaitoksilta puuttuu kaupallistamisen osaamista ja tuotteet on
    totuttu kehittämään ilman taloudellista riskiä kokonaan rahoitettuna ja antamaan muiden käyttöön käytännössä ilmaiseksi.”

    Koulutuksen kaupallistumisen lisäksi pidän myös analyysiasi lukukausimaksujen uhasta todellisena. Lukukausimaksujen käyttöönottohan vaatisi vain ”korkeakoululainsäädännön kehittämistä”. Lisäksi sen on näköjään ainakin EK:n väen intresseissä. EK:n Markku Koponen viime ylioppilaslehden numerossa http://www.ylioppilaslehti.fi/2010/02/19/pitka-ura/
    Lukukausimaksut olisivat myös aika johdonmukainen keino menneen yliopistouudistuksen tavoitteissa lisätä yliopistojen taloudellista autonomiaa. Lukukausimaksuthan ovat maailmalla käypä keino paikata yliopistojen budjettia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s