Autopaikka, tuo peruspalveluista tärkein

Parkkiluolan rakentaminen Helsingin Jätkäsaareen maksaa 54 miljoonaa euroa. Jaettuna kaikille asunnonomistajille tämä tarkoittaa 550 euroa per neliö. 30 neliön asunnon hinta nousee noin 20 000 euroa, 70 neliön peruskolmion jopa 47 000 euroa. Tämä ilman arvonlisäveroa.

Melko kallista, varsinkin jos on keskimääräinen helsinkiläinen. Helsingissä 55% asuntokunnista ei ole lainkaan autoa (kuvaaja Martti Tulenheimon), kantakaupungissa luku on jopa 60-70 prosenttia ja Kalliossa 80 %. Pelloille ja tyhjille kentille autojen pysäköiminen on halpaa, kaupunkiin kalliimpaa. Pitää porautua syvälle kiveen ja rakentaa parkkihalleja korkealle taivaaseen, jotta myös ihmisasumukset mahtuvat sekaan.

Kyse on kuitenkin huomattavasti asumisen hintaa isommasta asiasta. Mikäli asumisen hinnan pitäminen järkevänä olisi Helsingissä politiikan keskiössä, autopaikkoja ei todellakaan rahoitettaisi tällä tavalla.

Kyse on arvoista – siitä, mitkä ovat ne palvelut, jotka tässä yhteiskunnassa on turvatta jokaiselle, varallisuudesta riippumatta.

Kaupungit ovat kivestä hakattua ja teräksestä taivutettua yhteiskuntamuotoa ja valtaa. Ja kivi on kauan: me kirjoitamme kaikkein kestävimmän testamenttimme arvoistamme siihen  kaupunkisuunnitteluun, jota teemme. Tämä havainnollistuu parkkipaikoissa erittäin selvästi. Kerralla tehdään ratkaisuja, jotka muuttavat kaupunkikuvaa vuosikymmeniksi. Asuntomarkkinoiden hetkellisen tilanteen vaikutus on oikeastaan pieni sen rinnalla.

Tekemällä parkkipaikkojen rakentamisesta pakollista jokaiselle alueelle ja vieläpä pakottamalla kaikki alueen asukkaat maksamaan tämän kustannuksen tasan riippumatta siitä, käytetäänkö autopaikkaa vai ei, edistetään tiettyjä poliittisia arvoja.

Parkkipaikkojen rakentamisen rahoittaminen jakamalla se tasan kaikkien alueen asukkaiden kanssa on saman tyyppinen ratkaisu kuin terveydenhuollon rahoittaminen verovaroista, äitiyspakkauksen lähettäminen kaikille lapsille tai maksuton koulutus.

Kokoomuksen mielestä siis jokaisella Jätkäsaarella pitää olla subjektiivinen oikeus autopaikkaan (tai ei tietenkään kokonaan omaan autopaikkaan, vaan tiettyyn prosenttiosuuteen siitä). Sillä on toki hyvätkin puolensa – muuten Jätkäsaaren autopaikat varmasti olisivat varakkaamman kansanosan erityisoikeus.

Näin jätkäsaarelaisten autopaikka nousee samanlaiseen asemaan suomalaisen yhteiskunnan arvoasteikossa kuin terveyskeskukset (joudut maksamaan niiden ylläpidosta vaikka olisit Suomen Tervein Ihminen), yliopistokoulutus (kustannukset kaikkien kesken, maistereita vain osasta) ja äitiyspakkaukset (lapsettomat maksavat samat verot kuin lapsellisetkin).

Siis meillä pitää olla mahdollisuus saada hoitoa sairauksiimme, kouluttautumiseen, lastenhankintaan ja …autopaikkaan?

Tämäkö on se periaate, jonka haluamme hakata kiveen ja taivuttaa teräkseen?

Toki kaikista palveluista voidaan sanoa, että niistä on hyötyä myös niille, jotka eivät niitä käytä. Koulutus nostaa koko kansakunnan henkistä tasoa, kehittää kulttuuria ja ehkä myös parantaa jotain, mitä kutsutaan kilpailukyvyksi. Kukaan ei tiedä etukäteen, sairastuuko. Ellei joku saisi lapsia, ei kohta olisi enää ketään.

Autopaikkaa, tai oikeutta parkkeerata auto lähelle kotiaan, on vaikea pitää samanlaisena julkishyödykkeenä, josta kaikkien on yhdessä maksettava. On vaikea ajatella, että autottomalle helsinkiläiselle olisi erityistä hyötyä jätkäsaarelaisen autopaikasta, pikemminkin päinvastoin. Jätkäsaaressa kun ei myöskään ole omia asuntomarkkinoitaan, vaan tällaiset operaatiot nostavat asuntojen hintoja koko kaupungissa.

Markkina-argumentit ovat kuitenkin aina toissijaisia kun puhutaan arvoista. Myös kokoomukselle. Tämän paljastaa Tatu Rauhamäki, kaupunginhallituksen tuleva puheenjohtaja: ”(autopaikkojen hinta)taso on suhteellisen korkea, mutta on hyvin vaikea kuvitella, että tekisimme sellaista asukasvalintaa, ettei Helsingin uusilla alueilla asuisi lainkaan autonomistajia.”

Sellainen tilanne siis, jossa autonomistajat itse rahoittaisivat parkkipaikkansa, ei ole mahdollinen. Tässä nimenomaisessa tilanteessa ei ole kysymys valinnasta autottomuuden ja autojen käytön välillä (mikä olisi oma kiinnostava tilanteensa), vaan keskustelusta yhteiskunnan peruspalveluista. Ovatko autopaikat sellainen palvelu, jonka saatavuus Helsingin pitää tulontasauksilla varmistaa?

Käytännössä nämä tulonsiirrot vielä kulkevat köyhemmiltä rikkaammille. Autoja omistavat harvemmin työttömät, maahanmuuttajat, opiskelijat ja pienituloiset . Käytännössä siis yhteiskunnan pienituloisimmat maksavat autopaikoista kaikkein eniten, saamatta siitä itse mitään hyötyä. Suhteellisesti vaikutus on vielä suurempi: mitä pienemmät tulot, sitä suuremman osan tuloista autopaikan kustannus muodostaa. Tässä olisi demareille pohtimista.

Mutta tärkeintähän on, että meillä kaikilla on erottamaton oikeus autopaikkaan.

(Kiitokset Martti Tulenheimolle, Ville-Veikko Mastomäelle ja Jussi Nuortimolle kommenteista ja avusta!)

Mainokset

12 vastausta artikkeliin “Autopaikka, tuo peruspalveluista tärkein”

  1. ”Helsingissä 55% asuntokunnista ei ole lainkaan autoa, kantakaupungissa luku on jopa 60-70 prosenttia ja Kalliossa 80 %” … huom. kantakaupungissa ja Kalliossa, jotka ovat juuri ne alueet joiden viereen Jätkäsaari rakentuu ja joista voinee päätellä jotain tulevan Jätkäsaaren asukasprofiilista (vaikka ihan näin autotonta väkeä tuskin Jätkäsaareen muuttaa, koska uudella asuinalueella on kalliimpaa)

  2. Ihan asiallinen kirjoitus, tietysti poliittisen retoriikan suodattavien lasien läpi luettuna.

    Vastakommenttina on pakko todeta, että kysymys siitä, mitä autoton tekee parkkipaikalla on hieman naiivi, vaikkakin sinänsä sen oikeellisuutta kukaan ei voi kiistää ja myös itsestäänselvyyksien kysyminen on tarpeen vakiintuneiden rakenteiden kyseenalaistamiseksi.

    Suomi on kuitenkin rakennettu yhteiskuntamallille, jolle (vapaa) markkinatalous on aiemmin ollut vieras niin hyvässä kuin pahassa. Valtio, (omistaja)pankit, työmarkkinajärjestöt ynnä muut ovat maamme muovanneet sellaiseksi kuin se on. Vasta viimeiset viitisentoista vuotta maamme talous on vapautunut osittain, vaikkakaan Suomesta ei löydy yhtäkään merkittävää vakiintunutta taloudellista toimijaa, jonka juuret eivät olisi tässä herrakerhojen ajan Suomessa.

    Tätä historiallista kehitystä vasten on ainoa tausta pohtia niin autopaikkoja kuin muitakin nyky-Suomen kysymyksiä: kun järjestelmä on rakennettu siten, että jokainen asettaa verojen ym. pakkomaksujen muodossa yhä suuremman määrän yksityisestä julkiseen pottiin, josta puolijulkiset toimijat kanavoivat tätä diktaateillaan eri intressitahoille, ei ole mielekästä eristää yksittäistä kysymystä omaksi asiakokonaisuudekseen, olkootkin, että parempiosaisten etujen leikkaus on helpompi perustella kansan syville riveille kuin toisin päin.

    Yhteiskuntarauhan turvaaminen on yksi julkisvallan tärkeimmistä tehtävistä. Yhteiskuntarauhan kovin ydin toki on se, että yhteiskunnan on turvattava köyhimmän kansanosan elintaso vastaamaan edes jonkinlaista murto-osaa keskiluokan elintasosta, jotteivat nälkäiset vatsat ohjaisi barrikadeille.

    Toisaalta yhteiskuntarauha on myös toisensuuntaista oikeudenmukaisuutta, jossa myös niin keskiluokalle kuin hyväosaisille on annettava jako-osuutensa vaikka lihava porsas ei hevillä muureille nousekaan talikon kanssa. Toki fakta on, että muut kuin vähäosaiset ovat yhteiskunnan nettomaksajia, mutta oikeudenmukaisuutta on myös se, että parempiosaiset integroidaan jotenkin yhteiskuntaan siten, että se säilyy jokaiselle elinkelpoisena.

    Näin ollen perustavaa laatua oleva kysymys onkin, että mitä yhteiskunnan tulee antaa takaisin henkilöille, jotka käyttävät vähemmän jos lainkaan julkisia palveluita kuin muut omasta valinnastaan, mutta rahoittavat koko lystin?

    Parkkipaikkoja?

    En nyt niinkään sanoisi, parkkipaikat tulisi leipoa suoremmin autoilijoiden kustannettavaksi, siitä olemme varmasti samaa mieltä.

    Kuitenkin asiaa tulisi katsoa kokonaisuutena ja suorittaa systeemin kokonaisuudistus yksittäisten asioiden parissa näpertelyn sijaan. Fakta kuitenkin on, että jotenkin yhteiskuntamme elinkelpoisuus ja hyvinvointi on turvattava myös tulevaisuudessa tavalla, jonka niin rantojen mies, kuin Jollaksessa asuva kirurgi voi ideaalitilanteessa jossei allekirjoittaa, niin ainakin jollain tasolla hyväksyä.

    Ainoa vika vain on, että tälläinen kokonaisuudistus, jossa pyhiä lehmiä ei lähtökohtaisesti ole, on ainakin nykyhetkessä poliittinen mahdottomuus. Nykyinen hyvinvointiyhteiskunnan malli on kuitenkin siitä huolimatta rakennettu tilanteessa, jossa Suomi oli Euroopan ehkä optimaalisin yhteiskuntarakenne, josta olemme kovaa vauhtia siirtymässä epäsuotuisampaan yhteiskuntarakenteeseen missään jälkiteollistuneessa länsimaassa.

  3. Tämähän ei muuten ole suinkaan ainoan sortin sosialismia mikä taloyhtiöissä vallitsee. Erilaisissa remonteissa ja rakennushankkeissa maksu menee yleensä omistettujen osakkeiden, ei esim. todellisten kustannusten mukaan. Jos vaikka putkiremonttia tehdään, sama määrä putkia tulee yleensä jokaiseen asuntoon mutta silti isompien asuntojen omistajat maksavat enemmän. Samaan aikaan ollaan kyllä kovaan ääneen vaatimassa esim. asuntokohtaisia vesimittareita koska isoissa asunnoissa asuu enemmän väkeä jotka käyttävät enemmän vettä. Itse ainakin olisi valmis siihen että KAIKKI kustannukset asumisessa jaettaisiin todellisen käytön, ei jonkun aikansa eläneen yhtiösäännön mukaan.

  4. Hei,

    Ensinnäkin kirjoituksesi argumentaatio on lähempänä Kokoomuslaista ideologiaa kuin taatusti myönnätkään. Taustalta haisee ajatus, että asioiden käyttäjien tulee maksaa kaikki kulut. Tämä on talouslibertarismia äärimmäisyydessään.

    Jos autopaikka oikeasti kuuluisi asuntoon, voi sitä käyttää esimerkiksi asukkaan sukulainen tai ystävä, joka saapuu landelta kaupunkiin. Katsos kehä II:n ulkopuoella oma auto on lähes pakollinen asia, ja Helsingissä tunnetusti on näitä vieraspaikkoja pilvin pimein – samoin kuin tieosuuksia, joille saa parkkeerata. Autotonkin ihminen voi vuokrata auton tarvittaessa, jolloin tästä paikasta on hyötyä.

    Lisäksi pitää mainita, että veroja autoilijoilta kerätään moninkertaisesti teiden ylläpitobudjetin verran. Logiikkasi mukaan sosiaalitoimen maksamat tulot pitäisi kerätä sosiaalitoimen asikkailta, koska vain he käyttävät palveluita, näin ”vähän” karrikoiden.

    Mutta jos haluat oikeasti tilanteen, jossa yhteiskunta ei voi tehdä mitään, koska aina on se itsekeskeinen ihminen joukossa, jonka päässä on enemmän ureaa kuin empatiaa. Ja näemmä taidat itse kuulua samaan kastiin.

    1. Kiitos kommentistasi, Kautsu! Itsehän kannatan mitä vahvimmin sellaista yhteiskuntaa, joissa tärkeät ja ihmisyyteen ehdottomasti kuuluvat asiat ovat yhteisesti maksettuja ja kaikkien saatavilla.

      En vain pidä parkkihallia yhtenä niistä asioista.

  5. Jätkäsaaressa asuvana voin kertoa että täällä on nyt jo huutava pula autopaikoista! En tiedä missä on nyt ne 55% talouksista joilla ei ole autoa, mutta meidän 50 asunnon yhtiössä semmoisia talouksia on kaksi tai kolme! Tästähän yritetään rakentaa jotain ”autotonta” kaupungin osaa, mutta metsään menee. Kadunvarsi parkkeja ei tule, ja se tulee olemaan vielä iso ongelma. Jätkäsaaressa vierailevat tulevat vielä kuormittamaan Ruoholahden kadunvarsi paikkoja liikaa. Onneksi ovat edes sen verran vielä realistisia että rakentavat sentään tuon ison hallin. Ennen sitä täällä tulee oleman jatkuvia ongelmia parkkipaikkojen kanssa. Veikko, eihän sitä koskaan tiedä milloin itse joudutkin sen auton ostamaan ja sitä käyttämään. Ihan sama kun sairastut, on kiva että on se ilmainen terveydenhuolto. Ihan kiva jos esim halvaannut vyötäröstä alaspäin, on ihan kiva että on mahdollisuus ehkä autopaikkaan! Autotonta tästä maasta ei saa, ei edes näillä joukkoliikenteen hinnoilla (lue kalliilla)!

  6. Jätkäsaareen rakennetaan muutama talo, joihin autopaikat toteutetaan kustannusvastaavuuden periaatteella. Niiden perusteella tiedetään, että mikäli samaa periaatetta noudatettaisiin koko Jätkäsaaressa, autopaikkamääräksi tulisi noin puolet vähemmän kuin niitä nyt velvoitetaan rakentamaan.

    Jostain merkillisestä syystä näihin keskusteluihin vedetään yleensä aina mukaan väite, joka noudattaa muotoa “jos ei tehdä just niinku mä sanon, ni sit ei tehdä yhtään mitään”. Totta kai niitä autopaikkoja pitää Jätkäsaareen rakentaa. Kukaan ei ole ehdottanut, että rakennettaisiin asuinalueelle nolla autopaikkaa.

    Sen sijaan on ehdotettu, että ei velvoitettaisi kaavassa taloyhtiöitä rakentamaan 0,5 autopaikkaa / asunto, vaan esimerkiksi saman verran kuin paikkoja on muualle viimeisten 120 vuoden aikana rakennettuun kantakaupunkiin tehty: noin 0,3 autopaikkaa / asunto. Siis noin auto per kolme asuntoa, eli suomeksi sanottuna yksi auto kolmea asuntoa kohti.

    On alleviivattava, että koko Helsingin kantakaupungissa on suurin piirtein puolet siitä automäärästä, minkä verran autopaikkoja uusille alueille (ja vanhojen alueiden täydennyskohteisiin) nyt pakotetaan rakentamaan. Se tarkoittaa, että Helsingin kivisen kantakaupungin luonnetta muutetaan aivan fundamentaalisella tavalla sellaiseksi, joka se ei 120 vuoden aikana ole koskaan ollut.

    1. Musta tuntuu, että tässä nähdään oikein hyvin kahden täysin erilaisen ihmisryhmän todellisuudet. Toinen ryhmä, autottomat, ei oikein ymmärrä kaikkia niitä, joilla on auto, kaikkea sitä kalliutta ja hankaluutta. Toisaalta autottomat eivät usein voi ymmärtää, miten eläminen ilman autoa on edes mahdollista elää.

      Tämä jako ei ole arvovapaa. Sillä on yhteiskuntarakenteen suhteen aika isoja vaikutuksia, samoin meidän hiilijalanjälkeemme.

      Aina, kun politiikassa on kyse jostain niinkin intiimistä kuin autosta tai pyöräilystä, lakkaa järki jossain vaiheessa painamasta liikaa.

  7. Pari ratkaisuehdotusta ongelmaan:
    1) ulkoistetaan autopaikat parkkiyhtiölle, joka rakentaa hallin ja vuokraa paikan sitä tarvitsevalle. Asukkaat eivät maksa paikasta asunnon yhteydessä vaan tarvittaessa. Solidaarisimmat voivat maalla asuvien sukulaistan vierailujen varalle vuokrata vaikka useampia paikkoja. Maanalaisena luolana ei veisi ajoluiskan suuta enemmän tietä maan pinnalta. Omistaja/operoija maksaisi kustannukset ja ottaisi ne takaisin autopaikkojen vuokrissa.
    2) Uutta taloa rakennettaessa jokainen taloon muuttava voisi kertoa haluaako paikan vai ei ja maksaa siitä jos haluaa. Hänen muuttaessaan pois taloyhtiö lunastaisi paikan indeksitarkistettuun hintaan ja tarvittaessa myisi sen uudelle asukkaalle tai jollekulle muulle.

    Ongelmahan on se, että noita paikkoja subventoidaan niin rankasti ettei hinta oikeastaan tunnu kalliilta ja siksi houkutus ottaa autopaikka on suuri. Jos kustannukset käyttäjälle olisivat todelliset kustannukset, myös ”tarve” vähenisi ja pienempi määrä paikkoja riittäisi.

    Itse en ole henkeen ja vereen mikään autoilun vastustaja, mutta olen sitä mieltä että asumisten muuhun kuin varsinaiseen asumiseen liittyvät kustannukset pitäisi paremmin yleensäkin kohdistaa niihin jotka niitä käyttävät, todellisten kustannusten mukaan.

  8. Yhden lapsen peruskoulu-uran hinta on muuten 65000 euroa. Speaking of välttämättömät peruspalvelut, jotka yhteiskunnan tulisi maksaa kaikille.

    Erona on tietenkin myös, että lasten kouluttaminen hyödyttää yhteiskuntaa kokonaisuudessaan, kun taas autolun osuuden lisääminen kantakaupungissa aiheuttaa ylimäräisiä kustannuksia.

  9. Marko: tuo ehdottamasi malli 1 on aika lähellä sitä mitä nyt tehdään. Yksi kriittinen kohta vaan puuttuu: paikkoja rakennetaan nykyisellään liikaa.

    Nykyisellään paikkoja pakotetaan rakentamaan noin kaksi kertaa se määrä, mikä menisi kustannuksia vastaavaan hintaan kaupaksi (vuokralle). Tarkkaa ylimäärää ei voi tietää, mutta Martin yllä viittaaman kokeilutalot näyttävät suuruusluokkaa.

    Kun paikkoja on liikaa, ylimäärä joko makaa tyhjillään, tai niitä vuokrataan alihintaan. Kummassakaan tapauksessa käyttäjä ei autopaikkaa maksa. Tyhjällä paikalla ei käyttäjää ole ja alihintaan vuokratustahan maksetaan alihintaa. Paikka täytyy siis maksaa jonkun muun. Nykykäytäntö on ollut, että naapuri maksaa, mutta tämän luolan kanssa lähestytään tilannetta, jossa kaupunki maksaa.

  10. Voi pojat, miksi ette pysy asiassa, rönsyilyt äitiyspakkauksiin ym? En ymmärrä tätä henkilöauton hyljeksintää ollenkaan. Oletan, että te jokainen olette sillä joskus matkanneet tai ainakin taxilla, ja tulette näin jatkossakin tekemään. Se on tehty liikkumisen helpottamista varten ja se tarvitsee paikan, missä se seisoo, kun ei ole liikkeessä. Helsingin kantakaupungissa tila on kallista, siitä ette voi olla eri mieltä. Asuinneliötkin ovat kalliimmat kuin lähiöissä, siitäkään ette voi olla eri mieltä. Miksi siis autopaikka olisi edullisempi tai samanhintainen kuin lähiöissä? Kun nyt puheena olevaa Jätkäsaaren autoparkkia suunnitellaan, nousisi vielä suurempi häly siitä, ellei paikkoja olisikaan, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Hallille on jo rakentaja, jolle kaupunki on luvannut rakennusaikaista rahoitusta. Kysymyshän on siitä, kuka paikat omistaa, taloyhtiö vai asukas. Useaan Jätkäsaaren taloon on rakennettu liiketilaa, joka on hinnaltaan ainakin 10 parkkipaikan arvoinen. Miksi sitä ei kritisoida, rahastahan tässä on kysymys? Olisiko liian yksinkertainen ratkaisu taloyhtiöille varata tietty määrä paikkaosakkeita ja myydä ne niitä haluaville? Loput mahdollisesti myymättömät voisi myydä vaikka niille maalaisserkuille, osakkeethan ovat sijoituksia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s